Periuseq najoqqutallu
Immikkoortumi matumani saqqummersitami periutsit aallaavigineqartut kiisalu najoqqutat atorneqartut saqqummiunneqarput.
Nunani allani niueqateqarnemi kisitsisitigut paasissutissanik katersineq Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiannit Ålbogimiittumit isumagineqarpoq. Tamanna paasissutissani ataaniittuni takuneqarsinnaavoq:
Kalaallit Nunaannut tunisat:
1. Danmarkimit avammut tunisaat aaqqissuisoqarfianiit paasissutissanit Danmarkip Kalaallit Nunaannut tunisaat tunngavigineqartarput.
2. Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiata, Danmarkip avammut tunisaat, nioqqutissat Danmarkikkoortut nunanut allanut paasissutissat tamakkiisuunngikkaangata katersortarpai (nunanit allaneersut Danmarkimut aqqusaarussat, Kalaallit Nunaannullu akiligassat)
Kalaallit Nunaata avammut tunisai:
1. Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiata, Danmark avataatigut avammut tunineqartut, kiisalu kalaallit avammut tunisassiaat pingaarnerit umiarsuarmik Danmarkiliartut paasissutissartai tamaasa katersortarpai. Nioqqutissat pineqartut Akitsuuseriffiup akitsuuserinerup aalajangersagaani kapitalini 2, 3, 5, 15, 22, 23, 25, 26, 41, 43 aamma 51-imi pineqarput.
2. Avammut tunisanut paasissutissat, Danmarkimut tunisat, Danmarkimi tunisat aaqqissuisoqarfiata ilanngaatigisarpai, paasissutissat tamakku Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiata katersorneq ajorpai.
Danmarks Statistikip Nunanut Allanut niueqateqarnermut kisitsisit naatsorsoqqissaakkat Naatsorsueqqissaartarfimmut nassiuttarpai, kisitsisit taakku atorlugit nunanut allanut niuernermut kisitsisitigut paasissutissat suliarineqartarput. Nunanut allanut niueqateqarneq suliarineqartarpoq Danmark statistikip suleriaasia tunngavigalugu.
Umiarsuarnik timmisartunillu eqqussuineq aamma avammut tunisineq:
Suliffeqarfiit naatsorsuutaanik saqqummersitassanik suliaqarnermi, suliffeqarfiit ukiumoortumik nalunaarusiat misissorneqaraangata aatsaat umiarsuit timmisartullu eqqussukkat aamma avammut tunisat Naatsorsueqqissaartarfimmit nalunaarsorneqarajuttarput. 2017-imi suliffeqarfiit naatsorsuutaat 15. marsi 2019-imi saqqummersinneqarput. Saqqummersitami uani ilanngunneqarput 2017-imi umiarsuit aamma timmisartut niuerutigineqarsimasut, siornatigut nunanik allanik niueqateqarneq pillugu saqqummersinneqartartuni ilanngunneqarneq ajortut aamma nuna tamakkerlugu naatsorsuutini 2017-imi saqqummersumi ilanngunneqarsimanngitsut. 2018-imi umiarsuit aamma timmisartut eqqussukkat aamma avammut tunisat kingusinnerusukkut nunanik allanik niueqateqarnermut ilanngunneqarumaarput, Naatsorsueqqissaartarfimmi nalunaarsorneqartalerneri iluatsillugit.
Naatsorsueriaatsinut paasissutissat erseqqinnerusut Danmark statistikip saqqummersitaani Nunanut allanut niuerneq Akiliisarnerullu naligiissinnera – Najoqqutat periutsillu 2018 innersuunneqassapput.
Nioqqutissat immikkoortiterneri
Nunanut allanut niuernermi kisitsisit naatsorsorneqartarput EU-mi nioqqutissanik immikkoortitereriaaseq Ataqatigiissumik Taaguusersuineq (KN) tunngavigalu. Saqqummiinermi FN-ip nioqqutissanik immikkoortitereriaasia Standard International Trade Classification (SITC) atorneqartarpoq. Nunatsinnut tunisattaaq immikkoortiterneqartarput FN-ip Broad Economic Categories (BEC) immikkoortitereriaasia malillugu, avammulli tunisanut Tunisassianut Immikkoortiterineq (KONJ) malinneqartarpoq, taanna SITC tunngavigalugu nassuiaasersugaavoq.
Taaguusersuinermi SITC atorneqartillugu nioqqutit immikkoortitigaasarput Suliarineqarnera tunngavigalugu, suliarineqanngitsoq, suliarilaariigaq suliareriigarlu malillugit. SITC siulleq 1950-imi saqqummiunneqarpoq. Nutarterineq kingulleq 2007-imi pivoq (SITC-mi nutarterinerit sisamaat). Nioqqutip suliarinera aalajangiisuusarpoq aaqqissuinermi sumut inissinneqassanersoq.
EU-p Ataqatigiissumik Taaguusersuinera (KN) aamma SITC-mi taaguusersuinerup saniatigut, Kalaallit Nunaannut tunisat atuineq malillugu immikkoortitigaasarput, soorlu uku BEC malillugit taaguusersorneqarsimasut. BEC siulleq 1971-imi saqqummiunneqarpoq. Nutarterinerit aappaat kingullerlu 1986-imi pivoq.
Kalaallit Nunaannut tunisat BEC-ip atuiffiusinnaasunut arfineq marlunnut immikkoortitertarpai, taakkualu tamarmik ataanniipput nioqqutissat immikkoortitaartut. BEC SITC-ip taaguusersueriaasianik tunngaveqarpoq, nioqqutissap normua SITC-p normua assigisimappagu, BEC-imi taaguusersueriaatsimi atuinermi suussuseq assigalugu ilanngunneqarsinnaavoq.
KONJ-imi atuinermi, avammut tunisat Tunisassianut Immikkoortut malillugit agguarneqarput. KONJ-ip imarai immikkoortut pingaarnerit arfineq pingasut, taakkualu tamarmik ataanniipput nioqqutissat immikkoortitaartut. Maluginiarneqassaarlu KONJ BEC-itulli nassuiaateqarmat SITC-mi taaguusersueriaaseq tunngavigalugu.
Assartuinernut naatsorsueriaatsit
Nunatsinnut avammullu tunisat CIF-imut FOB-imullu naatsorsorneqarput. Taaguutit nioqqutip assartorneranut aningaasartuuteqartitsinermut piumasaqaatinut assigiinngitsumik sunniuteqarput, tamanna ataani eqqartorneqassaaq:
Nunanut Allanut niueqateqarnermi nali, naatsorsueqqissaarnermi naliusoq saqqummiunneqartarpoq. Kalaallit Nunaannut tunisanut tunngasut, nioqqutip nalinga Kalaallit Nunaata killeqarfia tikillugu kiffartuussinermi aningaasartuutit ilanngunneqarput nioqqutip tunniunneranut attuumassuteqartumik, assersuutigalugu assartuinermut aamma sillimmasiinermut aningaasartuutit. Taassumap nalinga cif-ip nalinganik taaneqartarpoq (cost, insurance and freight).
Avammut tunisanut tunngatillugu taamatuttaaq nioqqutip nalinga, avammut tunisiffimmiit ilanngunneqartarpoq assartuinermi aningaasartuutit, nioqqutip assartorneranut attuumassuteqartumik avammut tunisisumiit avammut tunisiffiup killeqarfiani umiarsualivimmiluunniit. Taassuma nalinga fob-ip nalinganik taaneqartarpoq (free on board).
Aalisakkat avammut tunisat ilaasa nalinginik naatsorsuineq
Ammassat, ammassassuit avaleraasartuut saarulliusaallu (blåhvillingit) annertussusaat Aalisarnermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut aaneqartarput.
2018-imi pisat nalunaarsorneqarsimasut, kisitsisit najoqqutaasunut ilaanngitsut nammineq ilanngunneqartut aalisakkat ukuupput
Takussutissiaq 5. Aalisakkat avammut tunisanut ilanngussat, 2018
|
Aalisagaq |
Angallatip suminngaaneerfia |
Annertussuseq (ton) |
Kilomut aki |
|
Avaleraasartuut |
Kalaallit Nunaat .................................. |
38.538 |
7,14 |
|
|
Nunat allat ...................................... |
25.228 |
1,50 |
|
Saarulliit ilaat (blåhvilling) |
Kalaallit Nunaat .................................. |
23.452 |
1,81 |
|
|
Nunat allat ...................................... |
- |
- |
Avammut tunisiffiusoq aalajangerniarlugu angallatip nunami sumut ataneranik nalunaarutit atorneqartarput.
Naatsorsuutinik nunanik allanik niueqateqarneq nuna tamakkerlugu naatsorsuutiniittumiittumut assersuussineq
Naatsorsueqqissaartarfimmit 2016-imi nuna tamakkerlugu naatsorsuutinik saqqummersitsinermi nunat tamalaat maleruagassaat ”System of National Accounts 2008” (SNA 2008)-imiittut atortalerpai. Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini avammut tunisat iluarsaanerisa kingunerisaanik nunanik allanik niueqateqarnermi saqqummiussami uani nali nuna tamakkerlugu naatsorsuutini nunanik allanik niueqateqarnermi nalimit allaaneruvoq. Assigiinngissummut nuna tamakkerlugu naatsorsuutini avammut tunisinerup qaqugukkut nalunaarutigineqartarnera qaqugukkut pisarnersoq pissutaanerpaavoq, siullermik avammut tunisat nuna qimakkaangatigit nalunaarutigineqartarsimagaluartut maanna tunisat allamit pigineqalernerini nalunaartigineqartalersimapput.
Kalaallit Nunaannit avammut tunisisartut, avammut tunisat nunap killinga qaangeraangassuk assingusumik akinik naliliisarsimanngikkaluarput. Avammut tunisinerup nalinga Ålborgimi Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffianut nalunaarutigineqartartoq nunanik allanik niueqateqarnermi saqqummersitamut atorneqartarpoq. Akinik assigiinngitsunik nalunaaruteqartarnermut tunngaviuvoq, avammut tunisinerni avammut tunisisartut ilaasa Danmarkimi quersuaataanut nuunneqartarneri piginnittut nikisinneqanngikkaluartut. Taamaattoqartillugu fakturat akitsuuserivimmut nassiunneqartarpoq tunisat Kalaallit Nunaanit aallarunneqarnerini eqqoriakkamik nalilerneqartarlutik. Kingusinnerusukkut avammut tunisisartut Danmarkimi quersuarmiititaminnik tunisigaangamik tunisamik nalingat Kalaallit Nunaanni Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarutigisarpaat. Kalaallit Nunaanni Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarutit akitsuutinik naatsorsuinermut tunngavigineqartarput.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini avammut tunisinermi tunisat allanit pigineqalernerini nalingi atorneqartalermata avammut tunisat nalingi qaffarujussuarput, siusinnerusukkut Ålborgimi Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffianut nalunaarutigineqarsimasut atorneqartarsimagaluarput. Avammut tunisat nalingisa iluarsaanerinut, Kalaallit Nunaanni Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarutigineqarsimasut aamma aalisakkat akiisa naleqqersuutaanut atugassatut Naatsorsueqqissaartarfimmut nalunaarutigineqarsimasut, atorneqarput.
Takussutissiami 6-imi takuneqarsinnaavoq kinguppaat, qalerallit saarullillu nunanik allanik niueqateqarnermi (nunap killinga tunngavigalugu) aamma nuna tamakkerlugu naatsorsuutini (piginnittut nikinneri tunngavigalugit) avammut tunineqarnerini nalingisa ineriartornersimaneri. Takussutissiami takuneqarsinnaavoq nuna tamakkerlugu naatsorsuutini nalitunerusut, kisianni nalit ineriartorneri assigiimmik ingerlasimasut piffissap ingerlanerani.
Takussutissiaq 6. Kinguppaat, qalerallit saarulliillu avammut tunisat nalingi, 2003-2017
2003-miit 2017-imut nuna tamakkerlugu naatsorsuutit iluarsaanerisa kingunerisaanik aalisakkanik avammut tunisat nalingi 364 mio.kr.-it aamma 1.596 mio. kr.-it akornannik annertusipput. Piffissami 2012-imiit 2017-imut nikingassut kinguppaat qalerallillu nalingisa ineriartorsimanerat pissutaallutik annertunerujussuuvoq.
Nunanik allanik niueqateqarnermi naatsorsueriaatsip Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik aningaasaqarneq sunninngilaa. Kalaallit Nunaanni akiliisarnerup naligiisinnera saqqummersinneqarpat, nuna tamakkerlugu naatsorsuutini saqqummersitsinermi nunanik allanik niueqateqarnermi avammut tunisat nalingisa nalunaarsorsimaneri tunngavilugit suliarineqassaaq. Piginnittut nikinneri tunngavigalugit nalunaarsuisoqartillugu avammut tunisat nalingi annertusisarpoq, ilutigitilluguli assinganik nunanit allanit avammut tunisat nalingi appartarput.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit iluarsaanerisa kingunerisaanik sanaartornissamut sanaartorfigissaanissamullu kiffartuussinernik eqqussuinerit ilanngullugit iluarsaanneqarput. Sanaartorfigissaanermut kiffartuussinernik eqqussuinerit tassani allanngornerpaajupput, taakku siullermik kalaallinit tunisassiatut isigineqartarsimagaluarput. Sanaartorfigissaaneq pingaartumik imeq atorlugu nukissiuutinik sanaartornerni aamma telep sanaartorfiini, maanna nuna tamakkerlugu naatsorsuutini avataanit tunisanut ilanngunneqarput, sanaartornermut atortut, suliffeqarfiit avataaneersut sanaartornerminni atorsimasaat nuna tamakkerlugu naatsorsuutini Kalaallit Nunaannut eqqussukkanit peerneqartut.
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup aalisakkanik avammut tunisaqartartut anginerit oqaloqatigai avammut tunisat eqqoriaalluni nalilerneqartarneri Ålborgimi Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffianut nalunaarutigineqartartut pillugit. Tamanna jaanuari 2019-imiit Ålborgimi Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffianut avammut tunisat nalunaarutigineqartartut nalingi piginnittut nikinnerini nalinut qaninnerulernissaanik kinguneqarpoq. Taakku nalinik eqqoriaanerit nunanik allanik niueqateqarnermut kisitsisitigut paasissutissani siunissami atorneqartassapput.